OPPIMISKINESIOLOGIA / Edu-K (Educational Kinesiology)
Edu-K on jo kohta 30 vuoden aikana kehittynyt systemaattiseksi oppimista kuvaavaksi tutkimusalueeksi sekä kehon ja mielen tasapainoa tehostavaksi ohjelmaksi. Se on tänä päivänä kasvamassa yhdeksi tehokkaimmista oppimisohjelmista ympäri maailman.
Oppimiskinesiologia tarjoaa oppilaitosten ja koulujen lisäksi myös työyhteisöihin konkreettisia keinoja poistaa oppimiseen ja työskentelyyn liittyvää vaikeutta ja stressiä. Se kehittää ymmärtävää ja jäsentynyttä oppimista, sujuvaa tiedon käsittelyä ja toimintaa, myönteistä vuorovaikutusta sekä lisää työssä jaksamista. Viime aikoina tällä palkitulla ohjelmalla on saatu lupaavia tuloksia myös Suomessa ikäihmisten vireyden ylläpitämisessä sekä dementiaan sairastuneiden kuntouttamisessa.
Oppimiskinesiologia on siis yksilöllisen kasvun ja kehittymisen ohjelma, joka yhdistää mainiosti liikkumisen ja oppimisen/toiminnan sekä antaa oppijalle/toimijalle mahdollisuuden selviytyä oppimisen/toiminnan esteistä ja siirtyä kohti toivottuja tavoitteita.
Mitä on Aivojumppa - Brain GymÆ?
Aivojumppa - Brain GymÆ on tohtori Paul E. Dennisonin yhdessä vaimonsa Gail Dennisonin kanssa kehittämä Oppimiskinesiologian keskeisin menetelmä. Oppimiskinesiologian ja Aivojumpan näkemyksen mukaan ihmisen oppiminen niin kuin kaikki muukin toiminta on kokonaisvaltaista kehon ja mielen yhteistyötä. Kantava ajatus on, ettei ole oppimis- tai toimintakyvyttömyyttä, on vain muiden muassa näkemistä, kuulemista, muistamista, puhumista ja toimimista estäviä häiriöitä, tukoksia.
Aivojumppa- Brain GymÆ -ohjelman avulla voidaan valita kuhunkin tilanteeseen tarvittavat îtäsmäîliikkeet poistamaan havaittuja häiriöitä ja vapauttamaan sujuvaa toimintaa. Ohjelmassa on 26 helppoa, hauskaa ja energisoivaa aivojumppaliikettä ja harjoitetta. Näitä liikkeitä tehdessä syntyy uusia hermoratayhteyksiä tai jo olemassa olevat vahvistuvat ja näin yhteydet oikean ja vasemman aivopuoliskon sekä aivojen muidenkin osien välillä aktivoituvat yhteistyössä ohjaamaan sujuvasti aivojen ja kehon välistä toimintaa missä tahansa tehtävässä tai tavoitteessa.
Aivojumppaharjoitukset parantavat keskittymiskykyä, kehittävät itseluottamusta, rauhoittavat ylivilkkaita lapsia, auttavat oppimisvaikeuksissa ja lieventävät stresseiä. Harjoitukset auttavat myös kommunikoinnissa, organisoinnissa ja tarkkaavaisuudessa. Niiden avulla voidaan tehostaa näkemistä ja kuulemista sekä parantaa lukemista, kirjoittamista, muistamista ja fyysisiä toimintoja. Harjoitukset auttavat luomaan ja vahvistamaan hermoratayhteyksiä, jolloin aivojen ja kehon kokonaisvaltainen toiminta paranee.
Aivojumppa sopii kaikenikäisille. Harjoituksia voi tehdä itsekseen tai ryhmän kanssa esim. koululuokissa tai vanhainkodeissa. Monen alan terapeutit ja asiantuntijat soveltavat aivojumppaa omassa työssään, opettajat käyttävät aivojumppaharjoituksia luokissa edistämään oppimista ja monen muun alan työntekijät, opiskelijat ja urheilijat parantavat suorituskykyään aivojumpan avulla.
Aivojumpan peruskäsitteitä
1. Fyysinen liike stimuloi aivotoimintaa
Tietyt kehon liikkeet jäljittelevät tiettyjä aivotoimintoja. Esimerkkinä on lateraalisuuden uudelleen ohjelmointi, joka saa aikaan neurologista integraatiota vestibulaarijärjestelmän, pikkuaivojen karkeamotorisen keskuksen ja tyvitumakkeen välillä. Lisäksi sen avulla voidaan tasapuolisesti aktivoida aivokuoren vasemman ja oikean puoliskon toimintaa, erityisesti päälakilohkon sensorisen ja otsalohkon motorisen kuoren alueella. Aivojumppaliikkeet aktivoivat erilaisia kognitiivisia toimintoja kuten kommunikointia, ymmärtämistä ja organisointia.
2. Stressi on esteenä oppimiselle
Stressitilanteessa mielen ja kehon toiminta keskittyy sympaattiseen hermojärjestelmään, joka valmistaa kehoa 'taistele ja pakene' -reaktioon (aggressiivisuus/pelko). Tästä seuraa, että toiminta limbisessä järjestelmässä (muisti) ja isoaivojen aivokuoressa (abstrakti ajattelu ja päättely) on hyvin vähäistä.
Tämän lisäksi stressaantunut henkilö saattaa oppimistilanteessa toimia yksipuoleisesti. Silloin dominoiva aivopuolisko hallitsee lähes kaikkia älyllisiä toimintoja eikä oppija voi käyttää ei-dominoivan aivopuoliskon koko kapasiteettia. Oppiminen on toispuoleista ja oppimissuoritus heikkenee.
3. Aivojumppa poistaa oppimisen esteitä
Oppimisen esteet voivat olla yleisiä tai ne voivat liittyä johonkin yksittäiseen asiaan tai tilanteeseen. Tietyissä tilanteissa olemme oppineet tukahduttamaan aivojen maksimaalisen kognitiivisen toiminnan ja siitä syystä meillä kaikilla on jossain määrin oppimisen esteitä.
Aivojumppaliikkeiden avulla voidaan tietoisesti aktivoida kokonaisvaltaista mielen ja kehon toimintaa. Liikkeet stimuloivat hermojärjestelmän toimintaa tasapuolisesti aivojen kaikissa osissa ja vähentävät 'taistele ja pakene' -reaktion tarvetta. Kun oppiminen on helppoa ja stressitöntä, oppija kiinnostuu jälleen aidosti oppimisesta ja on motivoitunut saavuttamaan tavoitteitaan.
4. Huomiointi antaa henkilökohtaista palautetta
Oppiminen riippuu oppijan kyvystä huomata, mikä toimii ja mikä ei hänen opetellessaan uutta taitoa. Kun oppija tulee tietoiseksi erilaisista oppimisen esteistä ja käyttää suoritusta parantavia välineitä (aivojumppa), hänen itsetuntonsa lisääntyy. Aivojumppa auttaa oppijaa näkemään, miten oppimisympäristön kanssa voidaan olla vuorovaikutuksessa ja miten siihen liittyviä reaktioita voidaan kontrolloida.
Aivojumppaharjoitukset
Aivojumppaharjoitukset jakautuvat kolmeen ryhmään: keskilinjan liikkeet, energia harjoitukset ja pidentävät liikkeet.
Keskilinjan liikkeet auttavat samanaikaisesti näkemään molemmilla silmillä, kuulemaan molemmilla korvilla sekä käyttämään niin aivojen kuin muunkin kehon vasenta ja oikeaa puolta yhtäaikaisesti. Nämä molemminpuoliset visuaaliset, auditiiviset sekä kinesteettiset kyvyt ovat edellytyksinä lukemis-, kirjoittamis- ja kommunikointitaidoille sekä joustavalle liikkumiselle ja kyvylle ajatella ja liikkua samanaikaisesti.
Esim. ristikäynti
Marssi hitaasti paikallasi. Voit koskettaa vasemmalla kädellä oikean jalan polvea ja vastaavasti oikealla kädellä vasemman jalan polvea liikettä tehdessäsi. Liike aktivoi molemmat aivopuoliskot toimimaan yhdessä.
Energiaharjoitukset tasapainottavat aivojen ja muun kehon ylä- ja alaosien yhteistoimintaa. Ne auttavat vakiinnuttamaan kehon ja aivojen välisiä hermosoluyhteyksiä, mikä helpottaa kehon sähkömagneettista energiavirtausta. Nämä harjoitukset kehittävät myös sisäistä jäsentyneisyyttä, organisointikykyä ja "jalat maassa" -tuntemusta sekä kykyä kokea ja ilmaista tunteita.
Esim. aivonapit
Hiero aivonappeja solisluiden alapuolella, rintalastan molemmin puolin (pehmeä kudos) toisen käden peukalolla sekä etu- ja keskisormella samalla kun toinen käsi on navan päällä. Vaihda käsiä. Aivonappien hierominen vilkastuttaa verenkiertoa ja lisää hapenottoa aivoissa, jolloin kaikenlainen aivotoiminta selkeytyy.
Pidentävät liikkeet rentouttavat lihaksia ja vapauttavat jänteitä, jotka jännittyvät ja kiristyvät pelon, jännityksen tai jonkin muun stressin aiheuttamina. Jännityksen ja kiristyksen lauetessa kehon tasapaino, informaation käsittely, itseilmaisu ja ymmärtäminen paranevat.
Esim. pohjepumppu
Ota käsilläsi tukea seinästä tai tuolista. Toinen jalka on edessä, polvi koukussa. Toinen jalka on takana suorana, molemmat jalkaterät ovat suorassa eteenpäin. Anna takana olevan kantapään joustaa lattiaa kohti ulos hengittäessäsi ja kevyesti nousta ylös sisään hengittäessäsi. Toista muutaman kerran molemmilla jaloilla. Liike auttaa mm. itseilmaisussa ja kuullun ymmärtämisessä.
Aivojumpan historia ja kehitys
Educational Kinesiology Foundationin johtaja Paul Dennison, Ph.D., on kehittänyt aivojumppaohjelman yli 25 vuoden aikana toimiessaan opetus- ja kasvatusalan asiantuntijana. Kehittäessään aivojumppaohjelmaa Dennison on ottanut vaikutteita laajalti sekä erilaisista kasvatuksen ja koulutuksen että henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen alueilta.
Hänen työnsä perustuu ymmärrykseen siitä, miten liikkuminen ja kielellinen kehittyminen sekä oppimissaavutukset ovat toisistaan riippuvaisia. Dennison sai Phi Delta Kappa -tunnustuspalkinnon merkittävästä tutkimustyöstään Etelä-Kalifornian yliopistossa v. 1975. Hänelle myönnettiin kasvatustieteiden tohtorin arvo tutkimuksesta, joka käsitteli lukemaan oppimisen varhaisvaiheita ja niiden suhdetta sisäisen puheen taitoihin.
Ensimmäisen oman lukemiskeskuksensa Dennison perusti Kaliforniaan vuonna 1969. Tästä alkoi 19 vuoden pituinen jakso Valley Remedial Learning Centers -oppimiskeskusten johtajana. Parhaimmillaan keskuksia oli kahdeksan ja yhteistyökumppaneina mm. erityisoptikkoja, joiden kanssa läheisesti työskennellessään Dennison perehtyi näkemisen ja silmien liikkeiden yhteyteen oppimisessa. Hän alkoi myös käyttää työssään aivoprofiilidominanssien määrittelyä auttaakseen oppilaitaan, koululaisia ja aikuisia, ymmärtämään omat oppimistyylinsä ja ymmärtämään omia vaikeuksiaan.
Dennison on kirjoittanut yhdessä vaimonsa Gail E. Dennisonin kanssa 14 kirjaa, joista ensimmäinen "Switching On" julkaistiin vuonna 1980.
Dennisonille on myönnetty useita tunnuspalkintoja, joista viimeisin on kansainvälisen lukemisjärjestön International Reading Association'in vuonna 1999 myöntämä Reading Excellence Through The Arts (RETA) -tunnustuspalkinto.
Educational Kinesiology Foundation perustettiin v. 1987 Venturassa (Kalifornia, USA) yleishyödylliseksi kasvatus- ja koulutusalan säätiöksi. Säätiö on sittemmin kouluttanut tuhansia ammattilaisia opettamaan ja levittämään aivojumppaohjelmaa eri puolille maailmaa. Ohjelmaa käytetään laajasti Australiassa, Afrikassa, Kanadassa, Euroopassa, Uudessa Seelannissa, Venäjällä, Etelä-Amerikassa, Aasiassa ja USA:ssa. National Learning Foundation USA:ssa on hyväksynyt ohjelman otettavaksi käyttöön kouluissa.
Aivojumppakursseja järjestetään ympäri Suomea
Aivojumppakursseilla opitaan:
Menetelmiä, joiden avulla voidaan kehittää ja tasapainottaa aivojen ja kehon eri osien yhteistoimintaa.
Kursseilla opittavat aivojumppaharjoitukset parantavat keskittymiskykyä, kehittävät itseluottamusta, rauhoittavat ylivilkkaita lapsia, auttavat oppimisvaikeuksissa ja vähentävät stressiä. Lue lisää.. |
|
Tämän artikkelin sisältö:
1. Fyysinen liike stimuloi aivotoimintaa
2. Stressi on haaste oppimiselle
3. Aivojumppa poistaa oppimisen esteita
4. Huomiointi antaa henkilokohtaista palautetta
Esim. ristikäynti
Esim. aivonapit
Esim. pohjepumppu
Aivojumppakursseilla opitaan
Mitä on kinesiologia?
Kinesiologia tulee kreikan-kielisestä sanasta kinesis eli liike ja viittaa lihaksien tutkimiseen.
Lue lisää...
Missä sitä voi oppia?
Yhdistys järjestää Touch For Health, Brain-Gym/ Aivojumppa, Holistinen kinesiologia ja Hyperton-X:n kursseja ja tiedottaa niistä.
Lue lisää...
Kinesiologian ohjausta ja koulutustaKinesiologian ohjaaja/kouluttajat löydät täältä
Lue lisää...
|